Aikaa on vierähtänyt liian pitkä tovi edellisestä kirjoituksesta. Sääli, on tämä sen verran vinkeä paikka.

Mutta mutta, alkusyksy on taipumassa loppusyksyksi ja sitä rataa. Halpahalleihin on ilmestyneet jo nyt ensimmäiset joulukoristehyllyköt, mikä on mielestäni täysin päätöntä. Miksi aina kaikki kiva täytyy aina pilata? Miksi joulu ei vaan voi olla sellainen hetki kodissa perheen kanssa? Eikö niin olisi kaikille mukavampaa?

Toisaalta, onhan se pakko  myöntää, että jouluuhan on toki jäljellä enää 2kk ja 2pv. Mikä tarkoittaa stressin ensimerkkien ilmestymistä: unettomuutta, hampaiden kiristelyä ja paniikkikohtauksia. :D

Ajattelin, etten tänä vuonna osta yhtä ainuttakaan lahjaa. Kirjoitan kaikille kirjeen, jossa kerron kuinka tärkeä ja rakas tämä on. Jos ei saa kirjettä, niin sehän kertoo jo paljon, mutta ehkä ensivuonna sitten uudestaan..